Jarrutustilanteessa sekunnit ratkaisevat. Useimmat kuljettajat tietävät, että heidän autossaan on ABS-järjestelmä, mutta harva pysähtyy miettimään, mitä se oikeasti tekee, miten se toimii ja miksi se on yksi tärkeimmistä turvallisuusinnovaatioista, joita nykyautosta löytyy. Tässä artikkelissa käymme läpi ABS-järjestelmän perusteet selkeästi ja kerroksittain: ensin ymmärrät, mitä järjestelmä tekee, sitten miksi se on välttämätön, ja lopuksi opit tunnistamaan, milloin se toimii ja milloin sen kanssa voi olla ongelmia.

Tieto ABS-järjestelmän toimintaperiaatteista auttaa sinua sekä ymmärtämään omaa autoasi paremmin että toimimaan oikein hätäjarrutustilanteessa. Se myös auttaa tunnistamaan, milloin järjestelmä kaipaa huoltoa.

Mikä on ABS-järjestelmä ja miten se toimii?

ABS tulee sanoista Anti-lock Braking System, suomeksi lukkiutumaton jarrujärjestelmä. Sen ydintehtävä on yksinkertainen: estää pyörien lukkiutuminen äkillisessä jarrutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että järjestelmä säätelee jarrutusvoimaa automaattisesti niin nopeasti, ettei kuljettaja pystyisi itse tekemään samaa käsin.

Ajattele tilannetta näin: polkaiset jarrupolkimen pohjaan liukkaalla kelillä. Ilman ABS:ää pyörät lukittuvat välittömästi, auto alkaa liukua ja ohjaus menettää tehonsa. ABS-järjestelmä sen sijaan pumppaa jarruja automaattisesti kymmeniä kertoja sekunnissa pitäen pyörät juuri ja juuri pyörimässä. Tämä yhdistelmä, jarruvoima ja pyörän pyöriminen, on se, joka pitää auton hallinnassa.

ABS-järjestelmä on ollut pakollinen kaikissa uusissa henkilöautoissa Euroopan unionissa vuodesta 2004 lähtien. Se ei ole lisävaruste, vaan turvallisuuden peruspilari.

Miksi pyörän lukkiutuminen on vaarallista?

Ymmärtääksesi ABS:n merkityksen on tärkeää ensin ymmärtää, mitä tapahtuu, kun pyörä lukkiutuu. Lukkiutunut pyörä ei pyöri, vaan liukuu rengaskaistaleena tienpintaa pitkin. Tässä tilassa kaksi asiaa menee pieleen samaan aikaan.

Ensinnäkin jarrutusmatka kasvaa. Liukuva rengas ei jarruta yhtä tehokkaasti kuin pyörivä rengas, joka tarttuu tienpintaan kitkavoiman avulla. Toiseksi, ja tärkeämmin, ohjaus lakkaa toimimasta. Lukkiutunut pyörä ei reagoi ratin kääntämiseen, joten kuljettaja menettää kyvyn väistää estettä, vaikka jarrupolkimen sijaan kääntäisikin ratin täyteen asentoon.

Tästä syystä vanhan koulukunnan neuvo ”pumppaa jarruja liukkaalla” oli oikeansuuntainen ajatus: yritettiin estää pyörien lukkiutuminen käsin. ABS tekee saman asian moninkertaisella tarkkuudella ja nopeudella, eikä se väsy tai hermostu paineen alla.

ABS-järjestelmän osat ja niiden tehtävät

Nyt kun tiedät, mitä ABS tekee ja miksi se on tarpeen, on aika katsoa, miten järjestelmä on rakennettu. ABS koostuu neljästä pääkomponentista, jotka toimivat yhteistyössä reaaliajassa.

Pyöränopeusanturit

Jokaisessa pyörässä on oma anturi, joka mittaa pyörän pyörimisnopeutta jatkuvasti. Kun anturi havaitsee, että yksi pyörä hidastuu selvästi muita nopeammin, se lähettää hälytyssignaalin ohjainlaitteelle. Tämä on järjestelmän ”aistit”.

Ohjainlaite (ECU)

Ohjainlaite on ABS-järjestelmän aivot. Se vastaanottaa tietoa kaikilta pyöränopeusantureilta ja tekee päätöksen millisekunneissa: tarvitseeko jarrutusvoimaa vähentää jollakin pyörällä? Ohjainlaite laskee, vertaa ja reagoi nopeammin kuin mikään ihmisaisti pystyy.

Hydraulinen ohjausyksikkö

Ohjainlaitteen käskystä hydraulinen yksikkö säätelee jarrunesteen painetta yksittäisillä pyörillä. Se voi vapauttaa ja palauttaa jarrupaineen useita kymmeniä kertoja sekunnissa. Tämä on se komponentti, joka tuottaa tutun tärinän ja napsahtelevan tunteen jarrupolkimessa ABS:n aktivoituessa.

Jarrupumppu

Jarrupumppu palauttaa jarrunesteen paineen hydrauliseen yksikköön sen jälkeen, kun paine on vapautettu. Se pitää järjestelmän toimintavalmiina koko jarrutuksen ajan.

Milloin ABS aktivoituu, ja milloin se ei auta?

Edellä käsiteltyjen osien toiminnan pohjalta on tärkeää ymmärtää, millaisissa tilanteissa ABS todella aktivoituu ja missä sen rajat tulevat vastaan. Yleinen väärinkäsitys on, että ABS lyhentää aina jarrutusmatkaa. Todellisuus on hieman vivahteikkaampi.

ABS aktivoituu silloin, kun jokin pyörä alkaa hidastua selvästi muita nopeammin, eli on lukkiutumisvaarassa. Tyypillisiä tilanteita ovat äkkijarrutus märällä, jäisellä tai sorapintaisella tiellä. Järjestelmä ei aktivoidu normaalissa, hallitussa jarrutuksessa, koska pyörät eivät silloin ole vaarassa lukkiutua.

Missä ABS ei auta? Järjestelmä on suunniteltu pitämään auto ohjattavana, ei välttämättä lyhentämään jarrutusmatkaa kaikissa olosuhteissa. Esimerkiksi syvässä löysässä lumessa tai soralla jarrutusmatka voi olla jopa pidempi kuin lukkiutuneilla pyörillä, koska lukkiutunut pyörä kaivautuu materiaaliin ja luo jarrutusvastusta. ABS:n tärkein hyöty on kuitenkin aina sama: ohjaus säilyy, ja kuljettaja voi väistää esteen jarrutuksen aikana.

ABS-varoitusvalo ja yleisimmät viat

Soveltaen kaikkea edellä opittua voidaan nyt käsitellä käytännön kysymystä: miten tiedät, jos ABS-järjestelmässä on jotain vialla? Auton kojelauta kertoo sen selkeästi.

ABS-varoitusvalo syttyy kojelautaan aina käynnistyksen yhteydessä ja sammuu muutaman sekunnin kuluttua, kun järjestelmä on suorittanut itsediagnostiikan. Jos valo jää palamaan ajon aikana tai syttyy uudelleen, järjestelmä on havainnut vian ja on kytkeytynyt pois toiminnasta. Tällöin normaalit jarrut toimivat edelleen, mutta lukkiutumisenesto ei ole käytössä.

Yleisimmät ABS-viat

Jos ABS-varoitusvalo syttyy, autolla voi ajaa varovaisesti, mutta vika kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella mahdollisimman pian. Diagnostiikka ja vikakoodien luku paljastavat tarkan syyn nopeasti. Pohjoiskarjalaisilla teillä, etenkin talvikaudella, toimiva ABS-järjestelmä on käytännössä välttämättömyys.

Jos ABS-varoitusvalo on syttynyt tai haluat varmistaa jarrutusjärjestelmäsi kunnon ennen talven tuloa, varaa aika tarkistukseen. Ota yhteyttä puhelimitse +358 40 5588572 tai sähköpostitse huolto@auto-france.fi, niin kerrotaan, mitä autosi tarvitsee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit